Olivatko he paasiarkkujen rakentajia?

Kysymys on lähellä kun näemme Evenstorpin kalliokuvat. Tavataan kalliokuvia lähellä paasiarkkuja ja aiheet kuvissa viittaavat aikaan 2300-2000 e. Kr. jolloin näemme arkkujen kukoistus. Tämä kalenteri antaa helposti tajuttavan kuvan heidän vuodesta.

Paasiarkku, paasiarkun ihmiset, kuu ja aurinkokalenteri, tikari, sirppi, kaksoiskirves, rituaaliase, riippukoru, sirppi, korppi, kuokka, päätyaukko

Takaisin Evenstorp | viljelyn kalenteri | paasiarkut | kotiin |

Sateinen päivä

Tämä kallio on melkein tuntematon ja kuitenkin se on ainutlaatuinen ja melkein koskematon. Palasia ovat irronneet keskellä kuvaa ja se johtuu ehkä tulenkäytöstä rituaalin muodossa. Näemme samankaltaisia aukeamia pinnassa myös Dalbergsån, ja Högsbyn kuvissa ja Norrköpingistä kuulu samaa asiaa.

Sen globaalinen arvo on siinä että kuvat käsitettävällä tavalla kertoo tavallisten viljelijöiden kalenterista. Niin ymmärrämme paremmin myös kulttuurimaiden rituaalit ja laulut koska maanviljely oli keskeinen aihe myöskin temppelien rituaaleissa. Näemme että se on kuu- ja aurinkokalenteri samalla tavalla kuin esimerkiksi Egyptissä. Pohjolassa löydämme ainakin kymenkunta yksinkertaisempia muunnoksia tästä.

Ei ole helppo muistaa keväästä toiseen miten menetellään viljelyn aikana. Rituaali ja kalenteri oli yksinkertainen tapa pitää se muistossa ja sammalla se koulutti nuoret vuodesta toiseen. Viljelyn vuoksi ei tarvita hienoja pukuja ja välineitä tarpeen lisäksi. Sen sijaan välineet ja symboliesineet edistää muistamista. Loput on vanhojen ihmisten muistossa. Tämä kaikki on pääte tänäkin päivänä, mutta tässä näemme se yksinkertainen runko joka on yleinen kaikkialla ja niin kuuluu yhteiskunnan järjestelyyn.

Otsikon kysymys on paikallaan kun yhdistämme seuraavat seikat. Ensinäkin ett koko kalenteri on tehty keralla ja yhtenä sommitteluna. Siinä on ajatus ja tieto takana ja se on helppo ajatella että se on tullut ulkomaailta. Asiaan kuuluu myöskin viljelyn taito ja ei sekään ole helppoa. Senaikaiset siemenet antoi vähän satoa eikä ollut luontunut ilmastoon. Ne jotka elivät vanhalla tavalla tiesi mitä heillä oli, mutta tämä uutuus oli hyvin uhkarohkea. Kaikki pitivät saada tarpeeksi ruokaa että pärjäisi seuraavalla talvella. Ja Pohjolan vuodet vaihtelevat ja niiden maisema oli kosteampi kuin meidän.

Vain puolitoista kilometriä etelään kalliokuvasta ja siinä löydämme kolme paasiarkkua. Maisema on tänään viljelytasanko joka on ojitettu. Siihen aikaan se ehkä on ollut "mustaa multaa" joka kevyen hiekkamoreenin ohella oli ensimmäisten viljelijäin suosikit koska heillä oli vain kuokat mullan muokkaamiseksi.

Tällä alueella ja Frändeforsin pitäjässä on ollut ainakin parikymmentä paasiarkkua eli neljännes kaikista Dalilla. Ne sijaitsevat 5 -- 6 kilometrin välimatkain ja näemme sama asia koko itäisen Dalin alueella missä löydämme paasiarkkuja. Voidaan kysyä oliko heillä pitäjäjärjestely tai yleinen sopimus että suurperheet elivät erillään?

Tämä kaikki antaa tietenkin kuvan että heidän yhteiskunta oli hyvienjärjestetty ja niillä oli kulttuuri samalla tasolla kuin muu Eurooppa. Eikä se oikeastaan erosi paljon maaseudun kulttuurista Egyptin ja Sumerian maailta. Muinaistutkijat harvoin kertoo tavallisten ihmisten elämästä … kultaa ja korkea kulttuuri antaa enemmän mielenkiintoisia löytöjä..

Siitepölyanalyysit vaaran toiselta puolelta osoittaa viljelyä n 2300 -- 2000 e.Kr. Myöskin Västergötlandissa analyysit antavat samaa kuvaa. Muualla Dalin alueella näemme että lähellä paasiarkkuja löydämme myöskin kalliokuvia. Yleensä ne ovat vaan puumerkki jossa piirrettiin neljän vuosikauden symbolit ja ehkä symboli rituaaliajan alku. Tämä tietenkin kertoo myös heidän rituaalista.

.

Kalliokuva sijaitsee R:llä joka on Evenstorp-nimen yläpuolella. Etelässä Hägnan kylässä on mm. kolme paasiarkkua R:n kohdilla.

Tämä alue sijaitse lähellä Hästefjorden järvi. Sen pintaa laskettiin vuosisadan alussa kanavalla. Sen yhteydessä tehtiin muinaistutkinnot ja monet kivikauden asuinpaikat tuli esille. Läänin museo on tehnyt erillinen tutkimus 80-luvulla niin että tämä alue on parhaiten (melkein ainoa) tutkittu Dalilla.

Kansanmuisto kertoo että vuosisadan alussa löydettiin piikiviesineitä säkeittäin. Sanotaan että Slänge(Heilaus)-Hjalmar keräsi niitä ja hän myi satoja … uskoo sen jos haluaa. Täkäläisen kaupungin museo osti pari myöskin.

Hjalmar Larsson fil.lic. oli paras tutkija ja hän keräsi esineitä innokkaasti 1920-luvulla ja lähetti niitä Tukholmaan VHA-akademian laskulla. Hän tutki 26 asuinpaikka ja lähetti löydöt paperipusseissa Tukholmaan. Niin voidaan sanoa että onhan niillä Mälärdalen, Öland ja Gotland, mutta meillä on Hästefjorden ... vähemmän tunnettu mutta sittenkin.

.

Harvat paasiarkut olivat koskettomana ennen kaivausta. Tämä keruu on koottu esittääkseen tyypillinen sisältö paasiarkussa.

Tämän lisäksi löydetään yleensä keramiikkaa arkussa ja myös sen ulkopuolella. Hautajaiset ovat olleet samantapaiset kuin käytävähautojen yhteydessä.

Tikari voidaan nimittää Isis-tikari ja se ei ole sanottu että se olisi miehen rituaaliase. Pronssikaudella joillakin naisilla oli lyhyt miekka. Myöhemmin se muuntui niin että kansallispuvuissa on ollut pieni puukko meidän päiviin asti. Ehkä se symbolisoi "tunkea maahan". Esi-isät yleensä analysoivat jokikinen vaihe heidän menetelmissä.

Riippukorut ovat usein liuskeesta tehty ja joissakin on karvattu tähkäntapaisia kuvioita. Niin koru saattaa symbolisoida kylvöä. Uusikuun muotoisia sirppiä on runsaasti edustettuna löydöissä. Muoto oli käyttänöllinen ja niitä olisi voinut käyttää muissakin töissä.. Löydöt ovat monia ja niin kuin tikarit ne ovat usein pareittain. Itse asiassa pieni Dal on neljäs suurin löytöalue kun puhutetaan näistä esineistä. Niin 376 sirppiä on löydetty ja suurin osa etelä Dalin alueella.

Tietenkin paikkakunnan kanta-asukkaat saattavat itse olla kalliokuvan tekijöitä. Symbolisoimisen taito oli tunnettu Dalissa ainakin tuhat vuotta ennen tätä. Hästefjordenin alue oli ehkä "kivitehdas" alusta lähtien eli lähes 10000 kun mannerjäätikkö jätti Dalin alue. Kuitenkin uusi paasitekniikka ja viljelys heräävät kysymyksiä. Tuliko tämä uusi kulttuuri maahanmuuttajien kanssa … tai kävikö täällä "lähetyssaarnaajia" tuomassa uusi usko ja kulttuuri … kävikö täällä ulkomaalaiset teknikot … tai kävikö jotkut kantasukkaista ulkomailla? Varmaan on että kylvösiemenet on tuotu ulkoa.

Muinaistutkimus Ruotsissa ei ole erityisen tieteellinen. Siihen on monta syytä, mutta se ei vasta tällaisiin kysymyksiin. Muinaiskaivaukset johtaa sivilisaatio eli kaupunkien ja teiden leviäminen päättää missä tehdään kaivauksia. Loput johtaa hyvä kesäilma Skåne, Ölandin ja Gotlandin ilmasto ja sitten tietenkin johtava maakunta Uppland. Lähes puolet kaivauksista löydöistä tule Skånesta.

Naapurikunnassani muinaisrekisterissä oli 166 kohtaa 40-luvulla. Nyt 90-luvulla on enää n 40 jäljellä. Tällä vauhdilla meillä kohta ei ole historiaa ollenkaan. Ensimmäinen ehto on että historialla on muinaisia paikkoja. Toinen on että tehdään tieteellinen tutkimus joka antaa edustavana kuvan suuren alueen kulttuurista Ei se riitä että tehdään johtopäätöksiä yksilöllistä löydöistä tai kaivauksista … jos halutaan tieteellisiä olla.

Niin joudumme käyttämään Kaisa Wargin ohje että käytettään mitä saatavissa on. Yleisesti Pohjolaan vaikutti tähän aikaan Böhmenin Uneticekulttuuri ja toi ensimmäiset pronssit. Mutta tämä koske tietenkin enimmäkseen sen ajan yläluokkaa. Paasiarkut olivat yleisiä ja samanlaatuisia kuin esimerkiksi Parisin alueella. Joissakin arkuissa on päätyaukko ja se tekniikka tunnetaan Alpeista tähän aikaan.

Aukolla oli tietenkin käyttänöllinen merkitys, mutta ainakin etelässä käytettiin tämänkaltaisia kiviä rituaalin merkeissä. Sellainen kivi on kuin portti kahden maailman välillä. Niin symbolinen läpikäynti käytettiin eri rituaaleissa ja meidän päiviin asti niitä on käytetty kansanlääkityksessä. Se on tietenkin enimmäkseen positiivinen usko kun vaikuttaa silloin kun sanotaan että läpikäynti on sama kuin mennä sairaan maailmasta terveyteen. Mutta joskus se tepsii.

Historian kaivo on pohjaton ja unohdamme helposti ett niillä oli 4000 tuhatta vuotta historiaa myös 4000 vuotta sitten. Rituaalinen sivistys voimme seurata 6000 --- 7000 tuhatta vuotta taaksepäin, mutta se on yleensä löytöjen määrä ja laatu joka määrää tiedon runsaus. Ja se johtuu siitä ett kasvikunnan jäännökset haihtuvat. Jäljelle jää useimmiten vain kiviset esineet. Niistä voimme päätellä jotakin. Oliko se käyttöesine vaiko rituaalinen esine.

Kaksoiskirves näyttää olevan rituaaliase alusta lähtien ja se oli uusikuun symboli. Niitä on myös löydetty riippukoruna ja tehty meripihkasta. Molempia on löydetty käytävähaudoissa 4000-- 3000 e. Kr väliltä. Käytävähaudoissa on löydetty muutamia varmoja kalliopiirroksia myöskin. Useimmiten ne ovat vaan kuoppia mutta joukossa on muutama ristitty ympyrä eli symboli joka kuuluu heidän vuosisymboliikkaan.

Itse maahan meno on rituaalinen toiminta joka ennakoi sekä kylvö että hautaus. Voimme tehdä johtopäätöksen että takana oli niin vahva "uskonto" että se levisi kaikkiin ihmisryhmiin riippumatta elinkeinosta.

Aika ja kulutus asettaa rajoja myöskin kalliopiirrosten kohdalla. Sopivassa valaistuksessa voidaan joissakin paikoissa havaita kalliopiirroksia joiden aihe on yhtä vanha kuin käyttävähaudat. Noin 4000 vuotta näyttää olevan raja miten kauan voimme nähdä selviä kuvia kallioilla. Esimerkiksi Evenstorpin kalliossa näkyy joissakin melkein poiskuluttuja kuvia.

Venemuotoinen kirves "oli muotilla" n 3000 e. Kr. tienoilla. Tässä voidaan tosiaan puhua muodista koska se oli ohimenevä kausi ja se levisi Pohjois-Eurooppaan Uralista Atlantiin. Luultavasti se oli Inannamyytin yhteydessä ja sen muoto symbolisoi "mennä maahan" ja se oli ainoastaan rituaaliase.

Jotkut tutkijat ajattelevat että se oli taisteluase mutta siinä on heti lian monta "mutta", koska ei ole osoitetta että taisteluja olisi ollut ja alue on lian iso että "taisteleva heimo" olisi valloittanut Pohjois-Eurooppaa. Dalin kohdalla näemme että löydöt on harvoja ja harvoissa paikoissa niin kuin että ne olisivat rituaaliaseita yksi tai kaksi joka "kunnassa". Ainakin yksi niistä on selvästi kotitekoinen.

Naapurikunnassa on löydetty hyvin suuri venemuotoinen kirves ja se ei varmaan ollut helppo taistella sen kanssa. Samanmuotoinen ase esiintyi ritarikaudella ja siitä tuli talonpoikien koriste. Myöskin Kustaa Waasan vaatekaapista löydämme sellainen.

Joissakin paikoissa he hioisivat isoja meisseleitä ensimmäisen kevään täysikuun merkeissä. Eteläruotsissa on löydetty n 3600 uurreta rituaalisen hiomisen jälkeen. Ehkä esimerkiksi Gotlannin suuret hiotut meisselit ovat tämän jäljiltä. Astronomi G. Henriksson ja hänen työryhmänsä ovat tehnyt mittaukset ja kokeilleet niin että tulos on että uurrat luultavasti tehtiin Antarestähden merkissä kun oli täysikuu kevättasauksen jälkeen..

Toinen seikka on että joka uurre käytettiin noin 19,6 vuotta ja tämä on kuun "kierrosluku" äärimäiskohtien välillä. Uurrat tehtiin 3152 e.Kr. lähtien ja ne loppuivat n 2250 e Kr. joissakin paikoissa. Flyhovissa Västergötlandissa on 55 uurreta eli samalla laskutavalla 1045 vuotta.

Dalilta löydetään "kunnittain" tavallista isompia hiottuja meisseleitä ja osa niistä on tuotu Skånesta jossa heillä oli senkaltainen piikivi. Suurin niistä on n 45 cm pitkä ja ei sekään on sopinut käyttöön työssä. Niin johtopäätös tässäkin on että se oli rituaaliase n 3000 e. Kr. lähtien.

Siellä missä tehtiin uurrat oli ilmeisesti yhtämittainen asutus ja ihmisillä oli järjestetty rituaali ja toiminta vaikka ehkei niillä oli viljanviljelys lainkaan. Ja sitten tulivat paasiarkkujen aika. Siinä ei ole tilaa arjalaisille ollenkaan. Asia täytyy mainita koska monet viime vuosisadan tutkijat ovat esittäneet teoria arjalaisista. Hitler ilmeisesti uskoi siihen. Uskoi ehkä myöskin että arjalaiset olisivat valloittanut Intiaa. Mutta missä ovat kaikki ne vaaleatukkaiset ja vaaleaihoiset jotka olisi pitänyt olla tulos tästä?

Kylän papitar käytti ehkä riippukorua. Niitä löytyy yleensä yksitellen.

Monet seikat osoittavat että tähän aikaan oli kulttuurin kukoistus ja ehkä viljelyn yhteydessä. Sekä Sumerissa ja Egyptissä oli sekasorto ja epävarma aika. Ehkä joistakin perheistä tuli pakolaisia ja ne matkustivat harvain asuttuihin seutuihin. Samaan aikaan muutamat kulttuurit niin kuin Kreetan, Kreikan ja Anatolian alkoivat kukoistaa. Mesopotamian Sargon I levisi Levanttiin ja elvytti kaupankäyntiä Mesopotamian ja Levantin kanssa.

Johtopäätökset Evenstorpin kohdalla on tehty saattavista tiedoista Dalin muinaisesineistä ja kaivauksista. Lääninmuseon tutkimus alueessa on ollut hyvä apu mutta tietenkin saattaa tulevaisuus tuoda uusia tietoja. Jos esimerkiksi on löydetty kaksi korppikuokka eri paikoilla kunnan alueella oletan että niitä käytettiin rituaalissa molemmilla puolin Hästefjorden joka erotti alueet. Pari venekirvestä on löydetty samoilla alueilla.

Yleensä isot meisselit, isot kuokat ja venemuotoiset kirveet ovat löydetty eri paikoista niin kuin olisiko ollut jonkinlainen "kunnanjärjestys". Se olisi luonnollista että ihmiset olisivat ryhmittyneet parhailla asumispaikoille. Joissakin enemmän perheitä kuin toisissa

Korppi eli iso kuokka käytetään joskus tänäänkin. Löytöjä on muutamassa paikassa myös Nordalin alueella ja siinäkin tapauksessa voidaan olettaa että niitä käytettiin rituaalissa. Kalliokuvassa niitä on pari kuvattuna. Pieni tyhjä vene osoittaa usein vuoden alku kalliokalentereissa.

Mutta kuvastossa löydämme myös symboli joka on korpinmuotoinen tai se olisi niin kuin "veneessä" olisi yksi ihminen. Oletan että joissakin tapauksissa kuvataan se "pienoinen" eli siemen matkalla maanalaisella joella. Käytetään joskus Tuonela nimenä, mutta se olisi silloin niin kuin se maa josta ei palata, kun sen sijaan siemen palaa kasvin muodossa.

Paasiarkut

Esi-isien viisaus tuli esiin kun he alkoivat tehdä isoja rakennelmia kivestä. Se on niin sanotun sivilisaation merkki että käytetään kiveä. Sitä enemmän ja isompia rakennuksia sitä "korkeampi kulttuuri". Melko nopeasti tuli mittakaava jossa kaupunki, kaupunkilaiset ja monimutkaiset rituaalit oli ylin saavutus. Unohdettu oli että alussa ihmispolvi oli varovainen luonnon suhteessa ja jopa pyysi anteeksi kun he kaatoivat puun tai ampui joku eläin … Nyt on yksikulttuuri, asfaltoitu maapinta ja eläinvapaa maailma niin se huippuihanne. En ihannoi sivilisaatio.

No niin, kivinen sivilisaatio alkoi suuressa mittakaavassa neljännellä vuosituhannella Euroopassa. Tieto kertoo että ensin tuli dolmeeni joka oli kuin "jumala pöytä". Sitten tuli käyttävähauta jossa selvästi näemme että idea oli "mennä alamaailmaan" tai Tuonelaan riippuen siitä että oliko kylvön aika tai hautauksen aika.

Ei ole syytä sanoa liikkaa koska yleensä on niin että sitä vähemmän todisteita sitä enemmän mielikuvitusta käytetään selostuksissa. Niin rajoitun todeta että idea oli juuri "mennä alas" … lian moni tutkija kuvittelee ihmissyöjistä ja kaameista rituaaleista ilman tietopohjaa. Ne myytit mitä tunnemme lähes tältä ajalta ovat inhimillisiä. Aihe oli "jälleensyntymistä", siis miksi tappaa sen saavuttamiseksi? Ja Jumalatar oli siinä taas seuraavalla keväällä ja puhdistui uuteen kauteen. Se ei ole uskottava että rituaali yleensä perustui ihmisuhriin. Kaikki kasvu saavutetaan rakkaudella.

Yleensä vapautetaan jos on vähän todisteita, ja syytetyllä annettaan puolustusasianajaja … minun esi-isät olivat hyviä ihmisiä niin kuin isoäiti ja isoisä.

Jos mietiskellään mistä tämä uusi tekniikka tulee Pariisi-alue on lähin. Sillä alueella on runsaasti paasiarkkuja jossa on päätyreikä. Sellaisia on muutamia myöskin Dalilla. Muu aikainen isokivikulttuuri sanotaan syntynyt Bretagnessa, mutta sillä ehkei ole merkitystä. Pohjolassa uskottaan automaattisesti että kaikki tekniikka on tullut ulkoa. Mutta sittenkin, koska paasiarkut merkitsevät uusi tekniikka kun tehdään arkun sivut paadesta. Siihen on tarvittu tieto ja taito.

Yksinkertainen selostus on että metsänhaltija ne rakensi … niin kuin Bramre- Karin paasiarkut minun kunnassa. Kun kävin katsomassa syksyllä 1992 oli mentävä metsän läpi koska en löytänyt polkuja. Yhtäkkiä kuulat viuhui korvien lähellä ja mietin että ny metsänhaltija on vihainen … eihän se voinut olla tavallinen innokas metsästäjä joka ei näe eroa minun kaljun pään ja hirven välillä. Eihän minulla on sarvet vielä ainakaan.

Mutta sillä keralla tulin ajatelleeksi: "Mistähän ne saivat ne paadet", ja löysin lähde muutaman kymmenen metrin päästä. Kaksi paasiarkkua he tekivät ja suurin on tehty n 460 x 120 x 30 cm suurista paadesta sivuille. Niin sen paino on suuruudeltaan 4000 kiloa.

Paadet ovat tehty särkemällä kalliosta sopivia palasia. Siihen on tarvittu ammattitieto. Ehkä työkalut ovat olleet niin yksinkertaisia kuin puukiila, nuija ja meisseli. Niin on tehty reikä ja siihen lyöty kuiva kiila joka sitten kastettiin. Mutta tietääkseen mitkä kalliolaadut ja paljon muuta siihen on tarvittu paljon taitoa.

Ranskassa monet paasiarkut ovat suunnattu auringon ja kynttilänpäivän mukaan. Dalin arkut eivät osoittaa sellaista muotoa ja suuntaus vaihtelee kovasti. Monta ovat suunnattu pohjoiskoillista -- lounaan ja silloin ehkä kuun äärimäisvaihe on sen takana. Meillä on noin sata arkkua ja suurin osa itäosan sopivassa maastossa.

Isot paasiarkut rakennettiin luultavasti lyhyen ajan sisällä ja silloin näemme myöskin viljelys. Mutta pienempiä arkkuja tehtiin myöhemminkin ja pronssikaudella se on vain pieni arkku jossa mahtuu uurna.

Paasiarkut ja kalliokuvat antavat kuvan miten yhteiskunta rakennettiin 4000 vuotta sitten. Se ei ole se "korkea kulttuuri" josta moni haaveillee. Se on aivan tavallinen talonpoikien tai perheiden kulttuuri joka jatkoi viime vuosisataan asti. Niin Dalin kulttuurilla on neljä jalkaa. Ykkönen on Evenstorpin kalenteri; kakkonen on Högsbyn Lakikallio; kolmonen on Högsbyn Käräjäpaikka ja nelonen on löydyt Frändeforsissa mutta myöskin myöhemmät kiviset monumentit jotka viittaavat yhteiskunnan järjestelyyn niin kuin puhujankoroke, tuomariympyrät (seitsemän kiveä) ja käräjäkorokkeet.

Löydöt paasiarkuista

Muistan lapsuuden maisemat jossa meillä oli pari pitkädolmeenia naapurin maalla. Maasto oli alava ja mustaa multaa. Se olisi luonnollista että koska heillä oli vain kuokat muokkaamisessa niin he varasivat tämän alueen viljelyyn yli 5000 vuotta sitten.

Yhdessä dolmeenissa oli kaksi käyttävähautaa vastakkain ja käyttävän suulla kasvoi isoja nokkosia. Siinä oli ravinnon kiertokulku koska nokkoset käyttivät se ravinto joka oli jäänyt hautausten jälkeen. Yleensä löydetään keramiikka ja mustaa multaa niiden edestä ja samaa koskee paasiarkkuja.

Historia ei jättänyt monta koskematonta paasiarkkuja ja asiallisesti tutkittuja paasiarkkuja on harvinaista. Taas on jäljellä vain Kajsa Wargin ohje ja on meillä ainakin yksi esimerkki.

Ture Langer 1900

2 tikari piikivestä

2 tikarinterää piikivestä

A Julius 1908

3 sahaa/sirppiä piikivestä

1 kaavi

1 osa astiasta ulospäin suunnattu reuna

2 tikarinterää piikivestä

9 kaavia

4 kivikirvestä

1 kirves jossa on silmä

1 meisseli piikivestä

1 tahkokivi

1 osa tahkokivestä

6 kaavia

2 kaavi-kirvestä

1 riippukoru liuske

1 V-porraus, kahdeksankulmainen?

Muita löytöjä

2 kirvestä piikivestä

1 tikari

2 tikarinterää piikivestä

2 pientä kaavia

osia kirveitä varten jossa on silmä

Nämä löydöt ovat tehty Trombälgenin paasiarkusta ja se on esimerkki

Tähän täytyy lisätä keramiikka ja kymenkunta värttinää tältä ajalta. Siitä voidaan päätellä ett he käyttivät kankaita kesävaatteisin ja talvella nahkaa päätellen sitä kaaveista ja ehkä sirpeistä jotka voidaan käyttää nahkavalmistukseen.

Meisselit ja uudet kirveslajit esiintyy kolmannella vuosituhannella e.Kr. ja sitten täytymme kuvitella niiden käyttö puunveistoksessa eli talojen, työkalujen ja huonekalujen teossa.