Alttari

Sanakirjan mukaan alttari on yhteisön pöytä ja se on tehty möhkäleestä jossa on tasainen pinta. Joskus on hyvä kun sanakirja on puolueeton ja asiallisesti kuvaa käytäntöä ilman uskonnon väriä. Se voi olla yhtä pyhitetty niin oikeuspaikassa kuin kirkossa.

Alttari, jumalien pöytä, sato-olut, elojuhlat, Sumeri, Konstantin I, Maanemo, kuppikaiverrus, uhrikuppi, pistekuppi, majesten, toukokivi, touko-oksa, käsikivi, lyö kiveen, taivaan joki tulvii, Inanna, Kuutar, Vihreä Nainen, munkkialttari, edsten, valakivi, ihmisoikeus esi-isille

| käräjäpaikka | kotiin |

Hagan paasikammio Bohuslän

Olen sitä mieltä että alkujaan tämänmuotoinen rakennelma oli "jumalien pöytä". Irlannissa, Cornwallissa ja Portugalissa näemme että ne ovat pöydännäköisiä. Useimmiten on käytetty kolme jalkaa ja symbolismissa se on tulipaikka. Päiväys on neljännen vuosituhannen alkua e.Kr ja se on ensimmäinen rituaalimuoto Euroopassa nykyajan tiedon mukaan lukuun ottamatta kiviriviä.

Sumerin lauluista löydämme rivin jossa kerrotaan ett Inanna Kuutar juo olutta pöydän ääressä ja "Leijonan kasvon edellä". Koska Inanna on taivaankappale niin myöskin Leijona on ja kyllä se on aika mahtava taivaankuva. Tietenkin jumalien pöytä on isompi kuin meikäläisten.

Tähtikuva oli ajankohtainen juhannuksesta eteenpäin siihen aikaan niin että se oli kai elojuhlat eli kuten sanomme täällä "skördeöl" sato-olut. Sumerialaiset joivat paljon olutta ja siitä tuli ruokajuoma Pohjolassakin kun viljely tuli vakinaiseksi. Syynä oli että se oli hyvä tapa saada puhdasta vettä koko vuoden.

Ei Sumeri ja Eurooppa ole aivan vertauskelpoisia neljännellä tuhannella e.Kr. Sumerin kaupungit kehittyvät ja niiden mukaan temppelit ja juhlat oli tilaisuus antaa uhria joka sopi hyvin temppelin varastoon. Sen sijaan talonpojat ehkä mieluimmin antoi pieni uhri ennen kasvukautta eikä ollut nuuka antaa mitään kun sato oli tallessa. Kalliokuvamme eivät näytä elojuhlia vaan kevään rituaalia. Mutta esimerkiksi Östergötlandin Alvastran juhlapaikka on ehkä käytetty myöskin elojuhlaan n.3000 e Kr. Mutta siinä oli myöskin osoitus kevätrituaalista paikalla.

Paasikammarin jälkeen alkoi aikakausi jolloin rakennettiin isompia käytäväkammiota joka varmaan oli ajateltu temppelinä sekä kevätrituaalia että hautausta varten. Jotkut paasikammiot ja käytävähaudat ovat suunnattuja rituaalin mukaisesti. Näiden edessä sekä myöhemmin paasiarkkujen edessä on todettu ruoan jätteitä niin että myöskin hautajaiset olivat hautaus-olutta niin kuten meillä. Voimme todeta että jo tämän aikakauden rituaalipaikoissa saattoi olla kivi joka ilmeisesti on ollut alttari.

Håltane-kivi Richard Dybeckin piirtämä 1840-luvulla

Richardin piirrokset eivät aina ole tosia silti näemme jäännösten periaatelinen rakenne. Tämä on ilmeisesti maakivi joka on nostettu pienempien kivien päälle niin että se voi olla välimuoto alttarin ja jalkajakkaran välillä. Sivuilla on ehkä myöskin ollut kaiverruksia. Läheisessä metsässä liene olut kalliokuvia "Kyläläiset ajattelevat että ne ovat karjan ja ihmisten jalanjäljet ja sen lisäksi siinä on kirveen- ja vasaran kuvia" … katso alhaalla Lotterudkivi. Nämä muinaisjäännökset ovat ehkä pronssikaudelta.

Myöhemmältä ajalta on hänen kertomus koskien Tånshögenin alttari. Maakumpu oli 25 metriä läpimitaltaan kuten muutamat isot kummut maakunnassa. "Sen päällä on ollut pöydäntapainen jäännös neljä jalkaa ja pöytälevy kivestä". Meillä on muutama muu alttari tähän tyyliin. Nämä saattavat olla Roomalais-ajalta eli tarkemmin n. 327 j.Kr. ja Konstantin I jälkeen kun hän määritteli että kirkon alttari piti olla tämänlainen. Siihen aikaan Pohjoismaalaiset soturit soti Rooman kentällä ja Konstantin sääti myöskin että hänen armeijansa kuului Kristukselle ja yksiköt kantoivat labarum = standartti jossa oli kirjaimet PX = Chi Ro.

Tavallisesti yhdistämme jonkinlainen uhri kun kuulemme sana alttari. Pohjolan karjumailta tiedämme että Otson luut haudattiin niin että kyllä Luonnotar sai ainakin vähän takaisin kiitoksena. Ehkä ihmiset myöskin Euroopassa antoivat uhria ja asetti ne pöydälle. Tiedämme Sumerista että Inanna oli vihainen kun hän sai vaan luita eli papisto halusivat saada paljon enemmän. Sumeri on kuitenkin hyvä tiedonlähde ja sieltä tiedämme että papit roiski vertaa alttarille ja toiset kävelivät seurueessa miekat nostettuna kun toiset kantoivat kaksoiskirveitä

 … Bohusläänin kallioilta löydämme tämä osakuva eläinuhrista. Eläimen alla on symboli joka tulkittaan "alttari" kansainvälisesti. Kalliokuvan keskiosa on metsästystä jossa näemme metsästäjiä, koiria ja hirvieläimiä. Tämän yläpuolella on sesonkilaiva jossa on mm pukki ja kirves osoittaen että se on syysteurastuksen aika.

Kuppikaiverrukset ovat ilmeisesti tehty rituaalisesti Tån Brålanda

On varsin tavallista että löydämme tämänkaltainen kivi entisen pronssikauden pellon läheltä. Toisaalta jos on kallioita lähellä siinä voi olla kuppeja. Mutta kivi on kokonainen yksikkö ja voimme sanoa että se on alttari. Kupit on tehty rituaalin merkeissä kun "mennään maahan" eli uhri on osoitettu Maanemolle.

On ilmeistä ettei voida piirtää tai tehdä kaiverrusuhria pellolle ja sen takia ne tehtiin kiveen tai kallioon. Kuppikaiverrusten logiikka on että jos mennään pinnan alle symbolisoidaan maahan meno tai maan aukeaminen. Tämä koskee paikkoja tai kuvan osia jossa näemme kuppiryhmää ilman muotoa. Nämä kupit pitäisi nimitä uhrikuppi koska kansanmuisti kertoo että niihin uhrattiin voita ja muuta meidän aikoihin asti. Muorit olivat huolissaan tulevasta sadosta ja tekivät kaiken mitä voi ja ehkä uhri rauhoitti sielua vähäsen.

Toinen ryhmä kuppikaiverruksia on kun ne on käytetty piirtämiseen ja se käyttö pitäisi nimittä pistekuppi kun on käytetty pisteenä tai yksikkönä tai muuten muotoillakseen kuvaa.. Toinen asia on että kaikki kaiverrukset ovat omistettu Maanemolle. Emme tiedä niemeä eikä oliko niitä monta jumalaa mutta se ei ole tärkeä koska heidän kielessä teon tarkoitus oli kuvattava jollakin tavalla ja kun tehtiin kiveen tai kallion se tehtiin ikuisuudelle..

Muinaispelto Västerråda, Mellerud

Meidän kauppala sijaitsee moreeniharjulla jonka maajää jätti Dalin tasangolle joka on entinen meri. Muinaislöydöt kertovat että täällä on asunut ihmisiä ainakin niin kauan kun nk. Rituaaliaika on jättänyt löytöjä. Muutaman kilometrin matkalla siinä on osoitteita asutuksesta ja tietenkin enimmät pronssikaudelta eteenpäin.

Toiset jäännökset ovat tunnettuja toiset ei. Vasta viime vuosikymmenien aikana muinaistutkijat ovat pannut huomiota muinaispelloille ja kuvassa näkyvä kivirivi ei ole kartalla vielä. Toisella puollella maantietä on toinen osa ja nämä ovat säilyneet koska niistä tehtiin aikaisin hevoshaka aateliskartanon lähellä.

Minun johtopäätökseni tulevat siitä että kivirivin vieressä metsikössä on muinainen hautausmaa. Toisella puolella tietä on löydetty monta uhrikuppia maakivessä ja muutenkin kivirivit kuuluvat tämäntapaisiin muinaisjäännöksiin. Lähellä on myöskin pari pronssikauden maakumpua ja ehkä he tekivät kokeilua viljelyssä siihen aikaan. Muuten tiedemiehet päivittävät muinaispellot rautakaudesta alkaen. On ilmeista että tämänkaltaiset muinaisjäännökset ovat hävinneet kaikkialla jossa oli vähän kiviä niin että siitä voisi tehdä tasainen pelto.

Lotterudin kuppikivi sijaitse nykyisen pellon ja metsikön välillä

On tusinan verran vanhoja muistiinpanoja kuppikivistä mutta tämä on ainoa joka voi helposti löytää. Ehkä moni on hävinnyt ajan mennessä koska kupit ovat monasti niin matalia ettei niitä huomata ellei ole asiantuntija. Näemme kuvasta että meidän täytyy mennä lähelle ennen kuin huomaamme "että siinä on jotakin" Tämänkaltaiset muinaisjäännökset täytyy merkitä kunnolla ja täytyy myöskin tehdä niistä väestön asiaa jos haluamme säästää niitä..

Jokainen paikka jossa on tehty kuppeja kallion tai kiveen on tietenkin alttari. Jos on tehty maakiveen se on helpompi nähdä sen alttarina niin kuin Västergötlandin majesten = toukokivi joka varmaan on käytetty ennen maatöitä toukokuussa. Symbolismissa meillä on "touko-oksa" toukokuun alussa kasvun merkiksi. Kansanmuisti meiltä kertoo että sitä pantiin pystyyn kun eläimet laskettiin pelolle keskellä toukokuuta. Tanskan kielessä 6:es toukokuu on Pikku Hans eli "pikkuinen" on matkalla. On myöskin paikkanimi Stenlille = pikkukivi ja meillä täällä on pari Frösten = siemenkivi.

Tanskasta ja varsinkin Pohjoisjyllandista on monta löytöä jota nimitetään "käsikivi" ja meidän kunnassa on löydetty muutamia. Käsikivi on pieni nyrkkikokoinen kivi johon on tehty kuppi. Muihin seikkoihin vertailtuna ne symbolisoivat ehkä siemen joka on kivenkova silloin kun on levossa. Se aukeaa kun pistetään maahan ja siten nämä kivet olisi symboliteko ennen kylvöä. Siis pieni kivi saattaa symbolisoida vilja tai siemen.

On neljä paikkaa jossa ensisijaisesti kannattaa etsiä kalliokuvia. Maalattuja kalliokuvia ovat usein tehty suojatulle kallioseinälle. Entisen tai nykyisen järven tai meren rannalla ja se riippuu siitä että Vesi oli Ajan vierelle suurimmat mahdit. Lähellä entistä peltoa ja hautausmaata uhrit tehtiin Maaemolle koska kylvö ja hautaus käytti saama rituaalia ja ajatus oli jällennouseminen ... haen usein yhtäläisyyttä ja näen että mekin "lyö kiveen" hautauskivellä kun haluamme että edesmennyt nousee elämään muistojen maailmassa. Eräs Gotlannin kuvakivi 700 - 900 j.Kr. näyttää sama tapa.

Meidän kouluissa lapset oppivat veden kiertokulku joka auringon kanssa johtaa ja antaa meille luonnon hedelmällisyys. Tietenkin ihminen on ollut tietoinen tästä jo silloin kun ensimmäiset ajatukset luotiin ympäristöstään. Viljelyn myytit luottiin suurelta osalta Sumerissa, Intiassa, ja Egyptissä jotka ovat hyvin riippuvaisia vedestä vaikka vähän erillisistä syistä.

Sumerissa sataa vaan n 200 mm vuodessa niin että siellä he rukoili sateen tulemista ja he oppivat johtamaan vettä viljelysmaille. Intiassa on "elämää antava" monsuuni kaiken alku. Tänäkin päivänä sanotaan että "taivaan joki tulvii" ja kun näemme miten vesi vuolaasti tule alas viikkokaupalla ymmärämme ettei heidän silmissä ole suuri ero joen ja sateitten välillä. Rituaalit Gangesin rannoilla on tänäkin päivänä elämän alku. Egyptissä Nilenin vesi ja sen tuoma lannoitus on kaiken kasvun edellytys. Mutta se ei ollut tasainen tulo joka vuosi niin että heillä eli se kysymys "tuleeko hyvä vuosi vai eikö?"

Sumerin teksteistä löydämme että uhrit olivat vettä ja leipää. Vesi oli se joka antoi leivän joka se oli teon lopputulos. Rituaalit tähtäävät yleensä eteenpäin ja niitä tehdään ennen työkautta. Mutta oli luonnollista jakaa vuotta kahtia koska talvi tai tulvakausi toi syysmetsästys ja teurastamista ja viimeisellä vuosituhannella tuli ilmeisesti kaskiviljely ja se kausi alkoi syyspuolella.

Oli luonnollista että pidettiin juhlaa sadon jälkeen eikä ole sanottu että se oli "kiitosjuhlaa" jumalille vaan juuri nauttimista kun sato on tallessa. Mutta on vaikea erottaa maallista ja rituaalista juhlaa toisiltaan eikä se on niin väliäkään. Miksi ihmiset olisivat enemmän uskovaisia kuin me olemme.? Arvaan että vain pieni osa väestöstä tiesivät rituaalien ajatustaustasta.

Tapa meidän seuduilla oli ilmeisesti että tehtiin pitkiä kuopia

Ei voida päätellä ovatko nämä pitkät kuopat tehty viivoina vai onko tarkoitus että ne kuvaavat kaksi tai kolme kuoppaa. Ehkä on tarkoitus kuvata että Alamaailmassa yhdistyvät kaksi tai kolme mahtia joka saa viljan kasvamaan. Högsbyssä on muutama symboli joka voidaan lukea "avioliitto" ja se olisi luonnollista silloin kun mahtien maailma kuvataan inhimillisillä kuvina. 

Taas löydämme Sumerin kirjallisuudesta selityksiä. Ianannamyyti on luultavasti vanhin tauluun pantu tarina ja sen mukaan Inanna - Kuutar astu Alamaailmaan jossa hänen sisarensa asustaa. Hänen nimensä on Ereshkigal "suuri maan synnyttäjä" eli hän on maan emo. Tämä oli ensiteko.

Mutta ehkei Inanna pitänyt siitä että häntä maalattiin siniseksi tai vihreäksi niin heti kun hän nai Dumuzi-paimen niin tämä sai tehdä se matka alamaailman. Egyptissä Osiris on sininen tai vihreä ja myöhäisessä zodiakissa on "Vihreä Nainen". Ilmeisesti tämä väri merkitsee "toisessa maailmassa" Kuten kaikilla isoilla mahdilla Inannan seurassa on kaksi apulaista. Myytissä he ovat lannoite ja kastelu

Siis uhrikupit ja symbolikupit 6 - 8 sm on varmaan omistettu Maanemolle. Meillä on muutamia isompia 9 - 12 sm kuoppia jotka osoittavat että maa on auki tai antaa ulos tai myöskin ottaa vastaan. "Alamaailman kasvot" oli aikainen tärkeä symboli ja käyttävähauta. oli temppeli jossa voisi ainakin kuvitella mitä maan alla tapahtui.

Trollsoffan Kleven, Frändefors.

Peikonsohva nimi sanoo enemmän kansan huumorista kun tämän käytöstä. Kansan muisto unohtaa myöskin asioita koska se on ikivanha. Jos ei asia käytetä se unohdetaan niin inhimillinen kansanmuisti on. Tämä sijaitsee keskellä metsää nykyään niin ehkä täällä kauan sitten oli viljelypalsta joka sitten ei kannattanut viljellä enää.

Kansanmuisti valehtele myöskin ihmisten tavoin. Tässä on keksitty sana joka ei sano mitään mutta koska siihen lietettään peikko kyllähän voimme aavistaa kristinusko joka vihasi edellisiä esi-isiä. Niin ihmispolvi helposti antaa outoja nimeä ilmiöille joita ei ymmärretä … minä tunnen joskus että minun elämäntehtävä on puolustaa menneitä sukupolvea. Minä ollen suht'leppoisa ja ystävällinen ihminen. Eihän minusta olisi tullut sellainen ellei minulla on olisi hyviä esi-isiä Kaukaalta kiviajoilta.

Munkaltarstenen Låttsbyn, Gunnarsnäs

Kuva on ajalta jolloin siinä oli kunnon aukeama metsässä. Ei näy tarkkaan että onko siinä koroke vai käräjäpiiri. Alttari siinä on ja kansanmuisti on antanut sen nimen munkin alttari. Eihän meillä on ollut luostaria maakunnassa, mutta on mahdollista että munkit kristinuskon alussa saarnasi vanhoilla rituaalipaikoissa … niin se on hyvinkin todennäköistä.

Kylän nimi tarkoittaa varmaan Eddasta tunnettu Loke joka oli lukitammisen ja keksimisen arkkityyppi. Syyspuolella hän symbolisoi tietenkin viljan varastoimista Tässäkin kylässä on pari käräjäpiiri lähellä munkkialttaria.

Västergötlantiin kirkon palvelijat tulivat suurelta osin Englannista ja he olivat benediktiinejä.. He toivat mukanaan minster-periaate jonka mukaan minsterkirkot ottivat palvellukseen munkki/munkkeja jotka olivat papin apulaisena. Meidän täytyy ajatella väliaikaa ennen kun kirkot rakennettiin 1100-luvun puoliväliltä eteenpäin. Katso myöskin alussa mainittu Konstantinin alttarit.

Me emme tiedä Ariaanin kristinuskosta Pohjolassa ennen katollinen kirkko tuli emmekä tiedä paljoa katollisesta kristinuskonnosta aivan alussa. Meillä on vain se mitä katollinen kirkko halusi kertoa eikä se ole objektiivista historiaa. Voimme vaan päätellä että ihminen ei mielellään jättää vanhat tavat. Se on kuin pelaajan sääntö "Älä luovu systeemistä niin kauan kun voitat".

Sanotaan että ariaanit pitivät rituaalinsa ulkona. Ehkei talonpojat halunnut rakentaa isoja kirkontaloja kun heillä oli tarpeeksi työtä omassa talossa Varmaan heillä oli vaikka kuinka monta vastalauseita uutta vastaan. Ei muuallakaan Euroopassa ollut yleisiä kirkkoja. Temppelit yläluokka rakensi muutamaan paikkaan eikä ne ollut isoja. Se osoitti kuninkaan/ylipapin asemaa. Tanskan kuningas Gormilla oli temppeli Jellingin rituaalipaikalla n 950 j.Kr. Se sijaitsi keskellä V-muotoiset kivirivit jotka varmasti oli vi eli ikivanha rituaalipaikka. Tämä on todellisempi kuin se taru Bremenin Adam kertoo Uppsalan temppelistä joka ei ole löydetty vielä.

Tällä kivellä ei ole nimeä ja se saattaa olla vaan kivi joka jäi sinne kun maajää suli.

Se on vaan se että kivi sijaitsee kallion nokalla joka 5 - 10 metriä tasangon yläpuolella. Ellei olisi puita olisi avara näkemys kauppalan harjulle asti ja oikealla näkyisi Dalin pohjoinen tasanko kokonaan. Valokuvaajan takana on kaksi käräjäpiiriä, iso kivinen kumpu 25 metriä läpimitta ja pitkä kivinen laivahautaus 25 metriä pitkä niin olisi luonnollista että tämä olisi alttari ja edsten = valakivi. Sana on meillä paikkanimessäkin. Vanha sanonta kertoo että "Vala vannotaan valakivelle" joka edusti ikuisuus (kivinen) kestävyys. Kallion toisella laidalla kauempana on kaksi kesikokoista kivikumpua 12 metriä läpimitta ja toisessa on syvennys. Ehkä siinä on seisonut kivi. Kokonaiskuva on että tämä on yläluokan paikka.

Huomaamme pariajattelun joka näemme kalliokuvissa, käräjäpiireissä, pareittaiset isommat kummut ja myöhäisessä talonpoikaisasutuksessa. Dalin nykyinen "paritupa" on 1700-luvulta mutta sillä on juuret katonharjamallissa joka sisälsi kaksi isotupaa molemmissa päissä ja kammari niiden välillä. Tuomiokirjat 1600-luvulta kertovat että niissä asui veljekset tai yleensä kaksi sukuun kuuluva jäsentä. Harvemmin se oli nuoren ja vanhemman polven jäsenet.

Tämä paikka tasangon yläpuolella on kuin tehty rituaalipaikkaa varten. Ehkä se jopa on ollut Nordalin kihlakunnan kokoontumispaikka. Lähellä joen tällä rannalla on rautakauden hautauspaikka ja rituaalipaikkana tämä tuntuu vanhemmalta. Varsinainen senaikainen asutus liene ollut harjulla jossa suurin hautauspaikka sisälsi 68 kumpua 1840-luvulla mutta muinaisjäännöksiä on todettu parin kilometrin matkalla.

Tietenkin asuinpaikkojen organisaatio muuttui aikojen kuluessa mutta kuitenkin jäi joitakin periaatteita kalliokuvista n 2200 e.Kr. Ylimalkainen lause muinaistiedossa kertoo että "jumalat asuvat vuorella" ja silloin ajatellaan Kreikan Olympos. Käytännöllinen syy että löydämme rituaalipaikkoja korkealla on tietenkin että se oli kuiva paikka ja sopi kokoukseen. Emme voi todista että lentävä Luonnotar tai Kuutar määräsi tätä mutta kyllähän Kuutar oli lähempänä vuoren huipussa.

Tämän lähellä on ollut 7 käräjäpiiriä joista toisilla oli yhteiset kivet

Kauppalan harjun länsiosa söi ensin iso kartano ja nyt syö metsä sen. Metsästä löydämme ainakin 4 entistä torppaa joita ei löytää enää 1600-luvun kirjoistakaan. Siis kartano oli ottanut maan itselleen. Metsästä löytyy muinaisjäännöksiä ja mahdollisia muinaisjäännöksiä. Tässä tapauksessa mietiskellen edelleenkin: Miksi on porattu reikää kiveen päällä?

Valitettavasti muinaistiede ei ole ollut oikein kiinnostunut kivikaudelta. Yleensä ottaen tieteilijät kirjoittavat tutkielmia toisilleen mutta yleisö ei käsitä ammattisanastoa. Viime vuosikymmenen aikana on tullut muutama kirja yleisöä varten. Rahojen puhteessa paikkatutkimukset tehdään missä on pakko eli siellä missä kaupungit kasvavat tai missä vedetään uusia teitä. Jos jää rahaa keskitytään muutamaan näytepaikkaan tai paikka jossa voidaan ehkä löytää kultaa. Birkassa yritetään pakolla luoda Svean valtakunnan kehto vaikka todisteet osoittavat että se oli kauppiasliiton yhteinen kauppapaikka ennen kuin valtakunta-aate oli edes luotu.

Yleensä historia alkaa monen mielestä noin 1000 vuotta sitten ja kristinusko on kaiken mitta. Se tarkoittaa sitä että sanotaan että esi-isiemme olivat villejä pakanoita. Minun esi-isät loivat minua ja juuriani on paljon syvempiä. En ole akateemikko niin että joillakin on hyökkäyskohta sanomalla etten ymmärrä mitään eikö arkeologia ole minun alaa. En välitä sellaisista argumenteista koska ne kuuluvat häviäjille. Toisaalta alani on ideoiden ja käsitteiden tutkimista kivikaudelta asti. Keskustelen vain asioista ja todisteista. Minulla on kaksi kerta enemmän vuosia opiskelupenkillä kuin heillä. Opiskelut ovat laajalta alueelta, minulla on laaja kielitaito ja sen lisäksi elämänkokemukset sopivat tähän tehtävään. Nyt olen pannut 20 vuotta täysiaikaa tehtävään.

Alusta lähtien tiesin että minun täytyy polkea tuntemattomia polkuja omin neuvoin. Minusta tuntui että minun pitää luoda yleiskatsaus joka peittää aikaa ennen kristinuskontoa. Minulle on luonnollista antaa esi-isille samat ihmisoikeudet kuin minulla on YK:n mukaan. Minän haluan istua esi-isien jaloilla ja tiedän että silloin he kertovat tarinansa … mutta ovat mykkiä jos halveksin tai haukun heitä. Haluan myöskin kertoa nämä tarinat seuraavalle sukupolvella kiellellä joka on helposti tajuttava.

Tietenkin olen käyttänyt kaikki saattava tieto minun keinoilla. Mainitsen monta heistä ja olen kiitollinen. Mutta ei pidä unohtaa kaikki esi-isät jotka ennen meidän aikaa antoivat pienoisia palasia tietoon ja kulttuuriin. Eihän se auttaisi heitä jos kiitän tässä. Mutta luulen että jotkut unohtavat ettei sitä voi leikata tuntemattomat juuret häviämättä mitään. Kiitollisuus tuntemattomia esi-isiä kohtaan osoitetaan parhaimmin kunnioittamalla kaikkia aikoja.

Tässä olen käsitellyt "alttari" joka ei suinkaan on kristinuskon omaisuus.