Shamaani, noitaukko, tietäjä

Ovatko esi-isiemme meidän vertaisia ja onko heillä ihmisoikeuksia? Kyllä kysymys on aiheellinen kun katsomme mitkä nimet ja mitkä arvot annettaan iso-iso-mummolle ja iso-iso-ukille. Onko pohjolan noita samanarvoinen kuin egyptiläinen Seth-pappi?

Shamaani, noitaukko, tietäjä,

| alkuasukkaat | kotiin |

Amerikkalainen poppamies piirtänyt G Caitlin

Eräs arkeologi Dicovery-kanavan Time Team ohjelmassa sanoi ett käsite "kultti" on hätäsana jotta käytetään silloin kuin ei tiedetä mitään. Uskontotiedessä käytetään usein käsite "shamaani" kansainvälisesti tai noitaukko arkisesti mutta harvoin tietäjä. Käyttötapa on samankaltainen.

Ruotsin Television ohjelmassa suomalaisten perinteistä näytettiin karta jossa "shamaanivyöhyke" oli punainen. Se käsitti maapallon pohjoispuoli 50 leveysasteen yläpuolella mutta jostain syystä Norja, Ruotsi ja Tanska ei kuulunut siihen. En ostanut sanomaa.

Minun sukujuureni ovat muun muassa Pohjois-Karjalassa ja kysyin tietenkin onko minussa noitaukko? Sukuni eristäytyisi varmaan saamelaisista ja osoittavat että kirkonkirjoissa olemme olleet talonpoikia niin kauas kun on kirjoja tallettu. Talonpojat eivät yleensä käyttää noituus toimessaan vaan he liittyvät yleiseen rituaalivuoden seuraamiseen. Noituus käytettään vaan rakkaudessa, ilkeitä naapureita vastaan ja asioissa jossa ei tiedetä mitään. Viljelijät ei varmaan käyttää noituutta.

Se "rotu" on seurannut vuosirituaalia koska viljely tuotiin etelästä ja myytti oli käyttöohje. Siinä nähdään myöskin että sanavalta on niillä jolla on hyvä myytti ja rituaali. Vaikka viljelijät varmaankin oli vähemmistö kaikki muut oppivat seuraamaan samaa rituaalia joka sisälsi kokonainen maailmankatsomus.

On luonnollista että näen Kalevalaa omana koska kerrotetaan että Uki oli ollut oppaana kun Helsingin tutkijat keräilivät lauluja jotka Elias Lönnroth ehkei huomannut reissuillaan. Mummo kertoi että hänestä tuli Mesikämmenen morsian häissään koska juhlat olivat aivan samanlaiset kuin silloin kun Otso tuotiin kotiin. Kylläpä hänellä oli tuntemusta koska Ukilla oli 63 karvakuonoa vajan seinällä.

Kalevasta löydämme täydelliset ohjeet mimmoiset nuori talonväki pitää olla … eihän siinä ole viitteitäkään yhteiskuntaan jossa noitaukot olisivat päänä. Vanha Vakaa Väinämöinen on kylän vanhin ehkä sama arkkityyppi kuin sumerialainen "Hyvä paimen". Muutenkin ehkä meidän pitäisi etsiä sukulaisuutta Sumerista.

Muutamat aiheet ovat samanlaisia ja suomen kielessä on ehkä muuta Sumerin sana. Kaukasialaisessa Nart teoksessa aiheet ovat myös samankaltaisia. Kysymys on sitten riippuko tämä siitä että elämä oli samanlainen vai onko se kulttuurivaikutus. Varsinkin paasiarkkuaika noin 4000 vuotta sitten osoittaa kupparietsintä Pohjolassa ja ehkä maahanmuuttajien toimesta.

Siis jos menemme taaksepäin meidän täytyy kysyä kuinka vanhat ovat aiheet Kalevalassa ja onko tullut aiheita muualta. Toinen lähde on muinaistiede joka osoittaa että esimerkiksi asbestiastiat oli yhteinen kulttuuri Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa. Kolmas lähde on kalliopiirrokset. Löydöt Suomesta keskittyy Itä-Suomeen mutta aiheet voidaan vertailla Pohjolan muihin kaiverruksiin ja siinä on yhtäläisyyttä. Pohjolasta löytyy myöskin symboleja Etelä-Skandinaviasta

Noin neljännes Amtmannesin kalliopiirroksesta Alta Pohjois-Norja 2700 e.Kr.

 … tämä otus on nuolin kohdalla. Eräs kirjailija tulkitsee että se olisi shamaani tai noitaukko. Ensimmäiseksi se on kyseenalaista voidaanko ottaa yksi pieni osa ja yleistää siitä. Toiseksi tämä kallio on yksin lajissaan. Minulle se vie ajatukset Australiaan jossa alkuasukkaat jonkin aikaa teki samankaltaisia "tikku-otuksia". Kolmanneksi en ole löytänyt muita kuvia Pohjolasta jotka saattaisi esittää noita tai noitaukko.

Päiväys on melkoisen tarkka koska kalliopiirrokset Altassa ovat tehty lähellä vettä ja maankohoaminen auttaa päiväyksessä. Näen tässä rituaalikalenterin. Samaan aikaan näemme Tröndelagissa muutama piirros laivoista jotka ovat selvää Egyptin tyyliä.

Varsinkin se iso makaava otus tuo ajatukset kalenteriin koska meillä on muutama piirros jossa kuvataan mennyt vuosi isona ukkona. Egyptissä menevä vuosi kuvattiin kuin kasvava krokotiili joka vaihdettiin pieneen uuden kuu-vuoden alussa. Elikkä me ehkä näemme sama aate tässä. Kuvalla haluan osoittaa ett myöskin kummissa kuvissa ja otuksissa on järkeä kunhan vain löydämme avain ymmärrykseen. Osoitan myöskin että oli paljon yhtäläisyyttä kaikkialla Pohjolassa samalla kun näemme vaikutusta etelästä,

Toinen kysymys on: Minkänäköiset ovat jumalat? Egyptistä löydämme kummia otuksia ja me tiedämme että he hakivat ominaisuuksia esimerkiksi eläimistä kuvatakseen esineettömät asiat. He tekivät otuksen = jumalankuvan tunnetuista kuvanosista. Miksi me sanoisi että Pohjolan otukset ovat primitiivisiä mutta Egyptissä näemme älykäs "korkeakulttuuri"? Miksei voidaan nimittää Egyptiläinen pappi samalla käsitteellä kuin Pohjoismaalainen vastaavassa toimessa?

Ei se ole kunnon tiede joka ei voi luoda käsiteitä jotka ovat objektiivisia ilman arvostelua. Suhteellisuusteoria määrittelee ettei voida mitata omenia ja perunoita samalla mitalla, vaan täytyy joka erillisessä tilanteessa selostaa asia sen tapauksen suhteellisuusjärjestelmän mukaisesti. Tulisi aivan lian yksinkertainen selitys ellei huomattaisi paikalliset olosuhteet.

Olisi ollut varsin tyhmää jos Pohjolassa olisi rakennettu pyramidit. Poromiehen tiedot eivät riittänyt leipään Egyptissä. Emme voi sanoa että se olisi primitiivistä jos osatoiminen henkilö johtaa pieni yhteiskunta Pohjolassa mutta kehityksen huippu kun ylipappi johtajistoineen johtaa kaupunkiasutus Egyptissä. Ydinkysymys on että johto on asiamukainen ja että se takaa paikallisen väestön elämää.

Meidän aikakaudella haluaisivat monet että kaupunkiasutus ja teknillinen kulttuuri olisi kehityksen huippu. Mutta jos haluamme nähdä seuraukset ja tulevaisuuden näkymät se on toinen asia. Onko meillä tämä kulttuuri 5000 päästä?

Yksinkertaiset maaseutukulttuurit ovat kestäviä mutta kaupunkikulttuurit kuullutta luontoa ja jättää paljon erämaata … Minun pienessä yhteiskunnassa on 5000 asukasta. Se on 50-vuoden ajassa jättänyt 10 hehtaaria erämaata. Viidentuhannen vuoden päästä se olisi 1000 hehtaaria? Vaikka keksimme uutta tekniikka tällä alalla uskon että ihmiskunnalla on suuret pulmat edessä. Onko enää tila ihmiselle maanpalolla?

Siis ydinkysymys tässä on: Voidaanko käyttää omaa kulttuurimme vertailukohtana kun katsomme vanhoihin kulttuureihin? Meidän arvoasteikkomme edellyttää että kaikki meidän keksintömme ja kulttuurituotanto olisi hyvää ja kehityksenä huippuna. Koko se aaterakennelma kaatuu niin kauan kun kuluttamme maapalloa

Niinikutsutulla shamaanivyöhykkeellä valitsevana on ollut maa- ja metsätalous jossa karja on ollut runkona. aivan 1900-luvulle asti. Viljely on ollut pieni ja vaan niin suuri että se riittäisi leipään ja oluekseen. Lukuun ottamatta ovat ne seudut jotka sopivat viljelyyn. Kokonaiskuva on harvaan asuttu metsä jonka seassa on asutuksia. Ei siinä kannata rakentaa isoja rakennuksia. Kustaa Vaasan aikana Tukholma oli samankokoinen kun minun "kylä" nyt on. Korkeakulttuuri on sen mukainen.

On ilmeistä että käsitteet noita/shamaani on värjätty kristinuskolla. Ja miten muuten voisi olla koska uskontieto harrastaa kristinuskoa vertailukohtana. Kaikki ylemmyyskulttuurit väheksyy muut kulttuurit. Tässä on se ydinkysymys onko se tiedetä kun siitä tehdään politiikkaa.?

Näissä käsitteissä nähdään ehkä takana on oikea sana "tietäjä". Pienessä yhteiskunnassa tieto helposti keskittyy yhteen henkilöön. Se on vain luonnollista että se henkilö halua ehkä pitää tietonsa salaisena ja vasta elämän loppupollella antaa sen sopivalle henkilölle. Tässä on myöskin kysymys miten tämä henkilö saa leipänsä. Useimmiten asiantuntija tai ammattimies on salaperäinen. Pienessä yhteiskunnassa "suuri mies/nainen" näkyy hyvin kun sen sijaan isossa kaupungissa hän on näkymätön.

Tietäjä on tietäjä niin Kalevalan kylässä kuin Egyptin Denderassa. Egyptissä tieto "säilyttiin" Elämän Talossa ja se kuoli Egyptin kulttuurin kanssa. Loppu tuli kun katolisen kirkon perustaja Theodosius 382 j.Kr. julisti "ainoan oikean uskonnon" leimaamalla muut kerettiläiseksi. Siinä jupakassa Alexandrian kirjasto polettiin ja maailma tuli köyhemmäksi.

Tieto sinänsä on monasti niin yksinkertainen että sen täytyy peittää. Ihmisen heikkous on että hän usein näkee vaan hahmoa muttei mitä se edustaa. Toinen asia on ett ihmiskunta varmaan on saanut paljon tietoa tai sysäyksiä eläytymällä tilanteeseen tai eläimeen jne. Karhunpyynnössä on varmaan tehokasta jos tuntee Otson tavat ja luonne. Minun mielestä se on vain lapsellista jos tiede leimaa tämä primitiiviseksi … nykyajan urheilijat käyttävät tämä menetelmä ja nimitän sen "fantompeliksi" silloin kun he etukäteen eläytyvät kilpailutilanteeseen.

Ehkä sama menetelmä olisi hyvä kun yritämme ymmärtää ja tuntea miten elämä oli kivikaudella. Luulen ettei enää ole monta tieteilijää joilla on juuret maaseudulla niin että heillä on luonnonelämää suonissaan. Emme voi vain mielikuvituksella luoda mielikuvan entisyydestä ja toivoa että siitä tulisi tosikuva.

Ainoa tieteellinen menetelmä on jos sidomme selityksemme jäännöksiin, kalliokuviin ja vertailuun samanaikaiseen kulttuurin muualla. Teoria perustettu oivallisiin otaksumiin eivät kuulu kokemusperäisiin menetelmiin. Jos tiede harrastaa arvostelua esivanhempia kohtaan niin heille pitäisi antaa samoja ihmisoikeuksia kuin meillä on YK:n mukaan … se olisi rehellistä peliä.