Vi

Kelttiläinen menneisyys kertoo että heidän pyhäkkönsä olivat ilman katto ja vapaassa ilmassa. Gutalain mukaan kielettään pyhäköt lund, hult, harg, vi samalla tavalla kuin kaikki uudet uskonnot ja haltijat haluavat että vaan heidän tavat sallittaisi.

Vi, Jellinge, aikamies, käräjät, vising, Sparlösa, Oklunda, Forssa-rengas, Malt-kivi, harg, brakteat, Balder-myytti

Takaisin isokivi| kotiin | emä |

.

Kolme tanskalaista vi

Suurten tähtikierroslaivojen yhteydessä on sopiva mainita laitos joka on samannäköinen kuin muinaiskielten tavu VI. Vinkkeli on 22,5 astetta ja se on 1/16 osa ympyrästä koska ennen heillä oli geometrinen laskutapa. Sen takia heillä ei ollut väliä vaikka tekivät taivaanmalli neliskulmainen tai käytti vaan pieni osa kun päättivät oikea ajankohta.

Jellingessä ensimmäiset tunnetut tanskan kuninkaat ovat haudattuja. Arvailen että niiden teko oli yhdistää Jyllandia ja tämä paikka on rajamailla pohjoisen Hard-Jyllandin ja Etelä-Jyllandin välillä. Tutkijat löysi kolme eri vaihetta paikalla. Ensimmäinen vaihe on tässä mielenkiintoisin. Siinä oli keskiviivalla paalu ja kumpu oli valekumpu ilman hautaa, siis se on "aikahauta" jossa aikakausi on haudattuna. Siinä oli myöskin pieni temppeli. Ehkä Etelä-Englannin Silbury Hill on samaa laatua.

Ensimmäinen kuningaspari ei ollut kristittyjä mutta heidän poikansa rakensi siihen kirkon temppelin tilalle ja ilmeisesti se uusi kumpu on oikea hauta. Nykyisen kirkon lähellä on Tanskan kauneimmat riimukivet. Kuninkaat olivat vanhalla kelttilaisella tavalla myöskin "aikamies" eli ylimmäinen pappi ja hänen tehtävänsä oli tietenkin vuoden alkaminen.

.

Hardaknudin rahalla oli merovingerkotka ja Aurinkohevonen. Sillä on jalat vissä, pään ympärillä aurinkokehä ja sauva on alun merkki, joka taivaalla oli alussa Kravun aikaan.

Toisella puolella oli kuninkaan hallinnollinen puoli ja toinen oli aikamiehen puoli 1100-luvulle asti. Vasta sitten kun tuli voimakas Absalon piispa sai toinen puoli ja kirkko hoiti ajanlasku ja rituaalit.

Kahdessa paikassa Tibirke Luoteis-Själland ja Tingsted, Lolland säily vi-paikat 1700-luvulle asti. Hiekkamyrsky otti Tibirken vi ja ehkä väestönkasvu otti Tingdstedin vi. Huomaa nimen joka osoittaa että siinä oli käräjät. Muinoin ei ollut eroa hallinnollisen käräjin ja rituaalin välillä. Jotkut kirkot käytettiin ilmeiseti myöskin käräjää varaten alussa, koska niistä löytää entinen koroke

Pohjolassa on varsin monta paikkanimeä jos on tavu VI. Sen lisäksi meillä on sana VIS- ja VISING joka varmasti oli paikallisen aikamiehen nimitys. Ennen kun saimme kuninkaita meillä oli varmaan pienempiä maakuntia jossa oli jonkinlainen hallinto. Ei voida todistaa että ruhtinaat hallitsivat miekan avulla, vaan alkuteoria on että se oli rauhallinen talonpoikaismaa jossa oli senmukainen järjestys.

Koska kirkko on hoitanut rituaalisen ajanlaskun unohdamme helposti että muualla maailmassa heillä en paljon vanhemmat tavat elossa kuin meidän kulttuurissa.

Mutta katsotaan jos löydämme enemmän viitteitä mitä vi oli.

Sparlösan riimukivi sisältää pieni maininta vistä tekstissä

Sparlösa-stenen 800 luvulta paina

VI

VI KVISL KLIVI VI
… UKR SAR SKS NU I BAN

Luetaan:

(tämä on) Vi

Vi oksa kehrä Vi

… ja on? Tämä sarvi kaariin

.

Oksa näemme symboliikassa sekä pronssikaudella että myöskin Sumerian kuvissa ja Pohjolassa se lienee ollut Toukokuun alku. Kehrä tai nuora on myös vanha symboli meillä se köytettiin ehkä kollektiivisessa viljelyksessä jossa jaettiin/annettiin uudet pellot joka kevät koska haluttiin että perheet ajan mittaan saivat yhtä samanlaatuiset pellot.

Sarvi on hyvin vanha symboli tarkoittaen kuu. Loput teksteistä ovat vaikeita mutta se on tavallista teksteissä ennen 800 lukua. Toisaalta välistä löydämme helppoja tekstiä niin että tiedämme että olemme jokseenkin oikealla tulkittaessa niitä.

.

Oklunda-kallio Östra-Husby Östergötland 800 luvun lopusta

.

Gunnar maalasi

Nämä riimut.

Ja hän oli paennut syyllisenä

Han sai vapaapaikka tässä vissä

Ja hän sai suojelulupa

Ja hän solmi sitova sopimus

Vifinnin kanssa joka maalasi tämän

.

Suojelupaikka on vanha laillinen käsite ja tietenkin se liittyy käräjäpaikkaan joka oli laillisuuden julistus ja kiinnekohta. Raamatussa luetaan että syyllinen piti koskea sarvialttarin sarvet saadakseen suojelua. Sarvialttari oli käyttö Anatoliassa, Levantissa. Muuallakin tämä alttarimuoto oli tapana ja myöskin Pohjolan kalliokuvissa näemme kuvia jotka ehkä esittävät tämä.

Vi mainitaan vielä parissa riimutekstissä

Forssa-rengas Hälsingland 800-luku

.

Yksi härkä

Vin osuus

Ja äyriä kaksi

Kun sauva ensimmäinen kerta makaa

Härkää kaksi

Ja äyriä neljä

Toiselle joukolle

Härkää neljä

Ja äyriä kahdeksan sauvalle

Ja kaikki omaisuus takavarikkoon

Ellei hän maksaa.

Tämä kanssa

saa vaatia lain mukaan

Tämä säädettiin

Ja pyhittiin muinoin.

Mutta he tekivät tämän

Anund ja Toste

Ja Hjortstan Ofeg

Mutta Vibjörn teki riimut

 .

Vin osuus oli tietenkin käräjäalueen oikeus ottaa sakkoja periaatteena ja kulujen peittämiseksi. Sauva oli luultavasti pähkinäpuuta joka oli vanha kelttiläinen pyhä symboli ja tässä se käytettään nuijana. Sopimusten solmiessa osapuolet ottivat yhteisesti sauvaan. Näin tehtiin siksi että silloin katsojat muistivat että ne ja ne oli tehnyt sopimusta.

Malt-kivi Jylland ja sen tulkinta on vähän epävarma

.

Niin kirjoitus sisältää kirjoitus

FUTHARK HNIAS TBMLR (riimu-aakkoset)

Kuka on sisässä?

Vanhin aasi

Vin pyhittäjä

Kolfinn järjesti oluet

Rakastetun isän jälkeen

Peitti iloriimuilla

Ja ikuisuusriimuilla

Kaikki hyytyvät

Utu tu-u-ut

Rohkeasti hän kävele ei peräänny

Kun tapaa vahingoittajan

Nämä otteet todistavat että kyllä oli lakia ja järjestystä ennen kirkon tuloa … sanon niillä jotka halveksivat meidän esi-isiä. Itse asiassa lainkäyttö ei paljon muuttui vaikka kirkko tuli. Vasta 1100-luvun loppupuolelta eteen päin jotkut olivat opiskelleet Pariisissa , Bolognassa ja Englannissa ja laki oli yhtenä aineena. Ainoa uutuus oli että kirkkolaki tuli mutta talonpojat varmaan halusivat olla rauhassa vanhojen lakien alaisena. Vasta 1300-luvulla näemme vähän miten yläluokka määrää lain.

Suomesta ei löydy tämänkaltaisia todisteita, muttei se merkitse ettei ole lakia ja järjestystä tarpeen mukaan. Toinen asia on että vähemmän näkyvät laitokset on voinut jäädä asutuksen jalkojen alle ajan mittaan. Varsinkin kun ne usein sijaisivat alueilla jossa oli hyvä viljelysmaa.

Harg on toinen käsite/laitos joka kiellettiin. Luulen että se oli kolmio tai neliskulmainen aitaus joka ehkä oli muotoiltu niin että voisi tehdä havaintoja taivaskappaleiden liikkeistä, siis samalla tavalla kun vi.

.

Högsbyn kallio 1

Kolmiomuotoisia esityksiä on muutama kalliokuvissa. Tämä on varmaan suurelta osin tehty samalla kerralla ja se sisältää tyypillistä Högsbyn symbolikieltä. Tässä on paljon kuvioita jotka voimme ymmärtää. Tärkein on ehkä käärme - tai aaltoviiva joka on solmittu kahdesta pitkästä pätkästä ja siihen on solmittu pieni pätkä. Tämä on ne 11 päivää jotka tarvitaan että kuuvuosi mene yhteen aurinkovuoden kanssa. Siis tiedämme että on kysymyksessä vuoden säätäminen.

.

Aikahyppy 500-luvulle ja kultamitalien (brakteat) aikaan.

Ainakin kuudessa mitalissa on kuvattu vinkkeli joka esittää hargin periaate. Tässä saamme myöskin viitettä että on kysymys tunnettu Balder-myytti. Misteli oli ainoa kasvi joka voisi tappaa Balderin ja vekkuli ja keksijä Loke tiesi sen ja hän sai sokea Höder ampumaan sillä.

Se on tietenkin sadon aika. Tässä Balderin oikeassa kädessä on Kaksosten symboli ja toisessa on koukku joka symbolisoi sadon aika. Naispuoleinen hahmo on ilmeisesti maanäiti koska hänen jalkansa on kuopassa. Äiti Frigga tietenkin puolusti kasvi Balder. Kolmas hahmo on kasvin puolustaja ja koko symbolismi on monta tuhatta vuotta vanha

.

Sigurdin kallioilla on vekkuliveli eli samanaiheinen piirros nimetty Gök-kivi.

Ensin me tietenkin huomaamme Sigurdtarinan. Hän on tappanut Regin ja lohikäärme Fafner. Nyt hän paistaa Fafnerin sydän ja pistää sormensa suuhunsa ja huomaa että hän ymmärtää lintujen kieltä … niin minä muistan että sitä tuli vähän viisaammaksi jokaisen tappelun jälkeen.

Mielenkiintoisempi asia on neljästä osasta yhdistetty käärme jossa on pikkuinen pätkä lopussa. Toinen yksityiskohta on että liittokappaleessa on symboli "kuun nouseva noodi". Keskiajan kalenteritikuissa talonpojat piirsi sen elokuun kohdalla. Alareunassa näemme hahmon jolla on karhunpää emmekä voi päätellä onkohän toinen sankari tai tähtikuva Arcturus joka sopii tähän paikkaan.